Lahjoittajat ja historia
Olly Donner (1881–1956) oli kauppaneuvos Nicolas Sinebrychoffin ja vaimonsa Annan ainoa lapsi, ja hän varttui säätyläisperheessä lastenhoitajien ja kotiopettajien seurassa. Uno Donnerin (1872–1958) isä oli sanskritin kielen professori, senaattori Otto Donner, ja Unon äiti puolestaan varakkaan pietarsaarelaisen kauppaneuvos Peter Malm nuoremman tytär.
Uno Donner perusti Suomen ensimmäisen kampalankakehräämön ja lukeutuu kotimaansa teollisuusalan edelläkävijöihin. Hän valmistui diplomi-insinööriksi ja opiskeli myös Englannissa ja Saksassa. Lisäksi Uno Donner harrasti maalausta ja oli kiinnostunut filosofiasta.
Ystävyys Rudolf Steinerin kanssa
Donnerin pariskunta tutustui antroposofian perustajaan Rudolf Steineriin 1910-luvun alussa ja antroposofiasta tuli tärkeä osa heidän elämäänsä. Uno Donner perusti Steinerin pyynnöstä Suomen Antroposofisen Seuran vuonna 1923 ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 1932 saakka. Donnereiden Lohjalla sijaitseva Kirkniemen kartano oli ensimmäinen tila Suomessa, jossa harjoitettiin antroposofian aatteiden mukaista biodynaamista viljelyä. Sen yhteyteen perustettiin myös Gustavbergin hoitokoti sielunhoitoa tarvitseville lapsille.
Hoitokoti ja kirjoittaminen olivat erityisen lähellä Olly Donnerin sydäntä. Hän julkaisi elämänsä aikana yli kolmekymmentä venäjän- ja saksankielistä teosta saduista runoihin. Kieliä laajasti osannut ja niistä kiinnostunut pariskunta vietti joka vuosi pitkiä aikoja ulkomailla.
Merkittävä lahjoitus
Donnerin pariskunnan ansiosta Turussa on nykyään Pohjoismaiden suurin uskontotieteeseen erikoistunut kirjasto, jonka kokoelmiin kuuluu yli 90 000 nidettä. Donnerien vuonna 1956 tekemä lahjoitus on yksi suurimmista Åbo Akademin saamista. Lahjoitus piti sisällään muun muassa kiinteistöjä, maata sekä teollisuusalan osakkeita. Myöhemmin pariskunta teki myös merkittävän testamenttilahjoituksen Åbo Akademin säätiölle.
Donnerit olivat kiinnostuneita esoteerisuudesta ja mystiikasta. Lahjoittajiensa toiveita seuraillen Donner-instituutti jakaa stipendejä, tutkimusapurahoja ja palkintoja erityisesti näihin aiheisiin sekä yleisemmin uskonto- ja kulttuurihistorialliseen tutkimukseen liittyen. Instituutti on järjestänyt jo 1960-luvuIta lähtien symposiumeja, joiden aiheina ovat olleet muun muassa shamanismi, kulttuurikontaktit sekä kohtaloon liittyvät käsitykset. Olly ja Uno Donner olivat monella tapaa aikaansa edellä.
